Rap-musiikki on osa hip-hoppia. Hip-Hop
on oma kulttuurinsa, musiikkia siihen ei sotketa. Hip-hop ei ole mustien ja
latinojen omaa kulttuuria. Hip-hop ei ole rap-musiikia-ja toisinpäin. Limp
Bizkit ei ole hip-hoppia. Hip-hoppiin kuuluu rapin ohella breakdance, emceeing/djaying
ja graffitit. Viimeksi mainitun kehitys on kuitenkin ollut erillinen illmiö.
Breakdancen ja graffittien suosio on tätä nykyä suositumpaa rapakon tällä
puolen mitä kotimaassaan. Rap on katujen runoutta,jossa kerotaan tarina
mieleenpainuvin riimein.
Rap on lähtöisin Afrikasta, ja se on
tunnettu paljon kauemmin mitä nyky "hip-hop musiikkimme." Rap kertoo
elämästä ja ongelmista, minkä takia nuorten ympäri maailmaa on helppo
samaistua siihen, rap rikkoo roturajat. Viime vuosina paljon huomiota saanut
gangsta rap on rapin yksi muoto. Musiikillisesti voidaan puhua myös, nyt
valtavirroille syötettävästä rockrapista Limp Bizkitin tapaan , jazzrapista
Gang Starrin tapaan, tai funkrapista Snoop Doggin tavoin. Rap toimii myös
soulin tai vaikka bluesin kautta. Silloin kun rapin yakana ei ole se oikea
(KRS-1) hip-hop beatti, on turha puhua puhtaasta hip-hop musiikista.
Gangsta rap tunnetaan
joidenkin artistien kautta myös reality-rappina, mutta sitähän se ei ole. On
eri asia puhua huumeista, väkivallasta tai rikollisuudesta kuin harjoittaa
niitä. Rap on vain vahva keino ilmaista mielipiteitään. Media ei kuitenkaan
keskity positiivisiin lauluihin - on paljon tuotavampaa puhua rapin
negatiivisuudesta. Media antaa mustista muutenkin liian yksipuolisen kuvan. -
Jokaista Opharia vastaa 25 vitsinkertojaa, 150 laulajaa ja tuhat tanssijaa. On
rasistista ajatella, että joka kerta kun musta mies tai nainen avaa suunsa, 5
sekunnin päästä on naurun seurattava, Chuck D valaisi kirjassaan. Hip -hop
alkoi underground liikkeenä, mutta nykyään se on elämäntapa. Tyyli
kommunikoida ympäristön kanssa. Se miten esität itsesi, miten kävelet,
syljet, puhut, mitä ajattelet, miten ajattelet, miten toimit... on kaikki osa
kulttuuria. Suurin osa housujaan roikottavista lapsista ovat autuaan
tietämättä hip-hopista, se lähinnä loukkaa sen alkuperäistä
merkitystä.hip-hop on kaikkea muuta kuin muoti-ilmiö. Rap-musiikki on
kaupunkilaisnuorten kulttuuria, joka on lähtöisin Etelä- Bronxista.
Amerikkalaisen rapin
juuret ovat sanaleikeissä, joita mustat orjat kehittivät afrikkalaisten
esikuviensa mukaan. Amerikkalainen rap kehittyi jamaikalaisten siirtolaisten
avulla erilliseksi genreksi. Pioneerien kuten Last Poetsin merkitystä
nykyiselle rap-tyylille voidaan pitää kiistanalaisena. He eivät olleet
laulumiehiä, jonka takia he päätyivät kirjaimellisesti lausuntaan.
Lyriikallisesti heidän musiikkinsa korosti mustan vallankumouksen odotusta ja
afrikkalaisten beattejen osuus oli huomattava. 1980-luvun puolivälistä rap
alkoi nousta kukoistukseensa. Poliittisesti vireän Public Enemyn
jalanjäljissä tulivat legendat, 2-pac ja Biggie smalls, joiden traaginen
kohtalo säväytti genreä ja antoi hip-hopin vinoutuneelle kuvalle lisää
pontta. Kun rapin sisällissota oli käyty, palasi rap musiikin pariin.Hip-hop
on mustien ja latinojen omaa kulttuuria? Yleinen harhaluulo syntyy, kun MTV:lla
pyörivät videot esittävät pääosin mustien kasvoja. Suurin osa rappareista/emceeista
on afrikan amerikkalaisia, mutta entä DJt? Entä graffittien tekijät? B-Boyt?
Entä ne kaikki , jotka kunniottavat kulttuuria ja seuraavat sitä? Hip-hop
lehtien tilaajat? Levyjen ostajat? Kaikki ne jotka lukevat tätä? Hip-hop on
oma kulttuurinsa. Hip hop ei ole sidoksissa mihinkään. Hip-hop EI tavoita vain
mustia nuoria vaan se tavoittaa kaikki nuoret. Lähiöissä asuvat nuoret
valkoiset miehet ovat suurin rap-musiikkia ostava kohderyhmä. Hip-hop on
kaikista musiikin genreistä kansainvälisin.
http://www.kaukajarvi.fi/lehdet/salamanteri/menu/rap_musiikki.htm
Mitä vittua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti