maanantai 29. lokakuuta 2012

RAP-musiikki

Rap-musiikki on osa hip-hoppia. Hip-Hop on oma kulttuurinsa, musiikkia siihen ei sotketa. Hip-hop ei ole mustien ja latinojen omaa kulttuuria. Hip-hop ei ole rap-musiikia-ja toisinpäin. Limp Bizkit ei ole hip-hoppia. Hip-hoppiin kuuluu rapin ohella breakdance, emceeing/djaying ja graffitit. Viimeksi mainitun kehitys on kuitenkin ollut erillinen illmiö. Breakdancen ja graffittien suosio on tätä nykyä suositumpaa rapakon tällä puolen mitä kotimaassaan. Rap on katujen runoutta,jossa kerotaan tarina mieleenpainuvin riimein.

Rap on lähtöisin Afrikasta, ja se on tunnettu paljon kauemmin mitä nyky "hip-hop musiikkimme." Rap kertoo elämästä ja ongelmista, minkä takia nuorten ympäri maailmaa on helppo samaistua siihen, rap rikkoo roturajat. Viime vuosina paljon huomiota saanut gangsta rap on rapin yksi muoto. Musiikillisesti voidaan puhua myös, nyt valtavirroille syötettävästä rockrapista Limp Bizkitin tapaan , jazzrapista Gang Starrin tapaan, tai funkrapista Snoop Doggin tavoin. Rap toimii myös soulin tai vaikka bluesin kautta. Silloin kun rapin yakana ei ole se oikea (KRS-1) hip-hop beatti, on turha puhua puhtaasta hip-hop musiikista.

Gangsta rap tunnetaan joidenkin artistien kautta myös reality-rappina, mutta sitähän se ei ole. On eri asia puhua huumeista, väkivallasta tai rikollisuudesta kuin harjoittaa niitä. Rap on vain vahva keino ilmaista mielipiteitään. Media ei kuitenkaan keskity positiivisiin lauluihin - on paljon tuotavampaa puhua rapin negatiivisuudesta. Media antaa mustista muutenkin liian yksipuolisen kuvan. - Jokaista Opharia vastaa 25 vitsinkertojaa, 150 laulajaa ja tuhat tanssijaa. On rasistista ajatella, että joka kerta kun musta mies tai nainen avaa suunsa, 5 sekunnin päästä on naurun seurattava, Chuck D valaisi kirjassaan. Hip -hop alkoi underground liikkeenä, mutta nykyään se on elämäntapa. Tyyli kommunikoida ympäristön kanssa. Se miten esität itsesi, miten kävelet, syljet, puhut, mitä ajattelet, miten ajattelet, miten toimit... on kaikki osa kulttuuria. Suurin osa housujaan roikottavista lapsista ovat autuaan tietämättä hip-hopista, se lähinnä loukkaa sen alkuperäistä merkitystä.hip-hop on kaikkea muuta kuin muoti-ilmiö. Rap-musiikki on kaupunkilaisnuorten kulttuuria, joka on lähtöisin Etelä- Bronxista.

Amerikkalaisen rapin juuret ovat sanaleikeissä, joita mustat orjat kehittivät afrikkalaisten esikuviensa mukaan. Amerikkalainen rap kehittyi jamaikalaisten siirtolaisten avulla erilliseksi genreksi. Pioneerien kuten Last Poetsin merkitystä nykyiselle rap-tyylille voidaan pitää kiistanalaisena. He eivät olleet laulumiehiä, jonka takia he päätyivät kirjaimellisesti lausuntaan. Lyriikallisesti heidän musiikkinsa korosti mustan vallankumouksen odotusta ja afrikkalaisten beattejen osuus oli huomattava. 1980-luvun puolivälistä rap alkoi nousta kukoistukseensa. Poliittisesti vireän Public Enemyn jalanjäljissä tulivat legendat, 2-pac ja Biggie smalls, joiden traaginen kohtalo säväytti genreä ja antoi hip-hopin vinoutuneelle kuvalle lisää pontta. Kun rapin sisällissota oli käyty, palasi rap musiikin pariin.Hip-hop on mustien ja latinojen omaa kulttuuria? Yleinen harhaluulo syntyy, kun MTV:lla pyörivät videot esittävät pääosin mustien kasvoja. Suurin osa rappareista/emceeista on afrikan amerikkalaisia, mutta entä DJt? Entä graffittien tekijät? B-Boyt? Entä ne kaikki , jotka kunniottavat kulttuuria ja seuraavat sitä? Hip-hop lehtien tilaajat? Levyjen ostajat? Kaikki ne jotka lukevat tätä? Hip-hop on oma kulttuurinsa. Hip hop ei ole sidoksissa mihinkään. Hip-hop EI tavoita vain mustia nuoria vaan se tavoittaa kaikki nuoret. Lähiöissä asuvat nuoret valkoiset miehet ovat suurin rap-musiikkia ostava kohderyhmä. Hip-hop on kaikista musiikin genreistä kansainvälisin.

http://www.kaukajarvi.fi/lehdet/salamanteri/menu/rap_musiikki.htm

Mitä vittua? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti