maanantai 29. lokakuuta 2012

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan suomenkielisten 9.-luokkalaisten nuorten kulttuuriharrastukset ja harrastuksiin liittyvät toiveet

Rock- ja popmusiikin alalajia ”teknoa” ilmoitti soittavansa, aulavansa tai tekevänsä 8 % tytöistä ja 10 % pojista. Tekno-musiikkia voi tehdä myös pelkällä tietokoneella ilman, että itse varsinaisesti laulaisi tai soittaisi. Myös Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan ”teknon” soittaminen tai tekeminen on suhteellisen harvinaista, mutta harvinaisuudessaan suunnilleen yhtä yleistä nuorten miesten ja naisten parissa (ks. Hanifi 2005, 121). ”Tekno” nousi laajemmankin suomalaisen yleisön tietoisuuteen suomalaisen teknoartisti Daruden maailmanmenestyksen myötä muutama vuosi sitten; ilmeisesti teknon tekeminen on kuitenkin jäänyt suhteellisen pienen piirin harrastukseksi.

Toista kysyttyä rock- ja popmusiikin alalajia, ”räppiä”, harrastavat Pohjanmaalla ainakin näiden vastausten perusteella useammat 15–16-vuotiaat tytöt kuin pojat. Tytöistä 15 %, pojista 10 % kertoo harrastavansa räpin tekemistä. Räp (anglosaksisesti kirjoitettuna ”rap”) on rytmikästä riimiteltyä puhelaulua, joka yleensä esitetään melko aggressiivisesti ja jossa on usein vihaisuutta puhkuvat sanat
– milloin kritisoidaan yhteiskuntaa (suomalaisista räppäreistä esim. Steen Ykkönen) tai kerrotaan elämän ankeammasta puolesta (esim. Notkea Rotta), milloin uhotaan naisvihaa (amerikkalaisista räppäreistä esim. Eminem). Toisaalta räpissä on noussut, niin sen synnyinmaassa USA:ssa kuin jo Suomessakin, myös naisräppäreitä, joiden aihe- ja tunneskaala on monipuolisempi, tosin vihaisuutta ja kriittisyyttä täysin unohtamatta (Suomessa esim. räppärit Kana ja Mc Pöly). Räpissä sanat – ja tietenkin niiden esittäminen rytmikkäästi puhumalla – ovat jopa tärkeämmässä roolissa kuin tausta-musiikki (joka voi olla täysin koneellista). Näin ollen räpin tekemisen suosio tyttöjen parissa ei olisi yllätys; onhan tytöillä sanojen käyttöön ja sanataiteeseen liittyviä harrastuksia selvästi enemmän kuin pojilla.


www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/pohjanmaa.pdf

RAP-musiikki

Rap-musiikki on osa hip-hoppia. Hip-Hop on oma kulttuurinsa, musiikkia siihen ei sotketa. Hip-hop ei ole mustien ja latinojen omaa kulttuuria. Hip-hop ei ole rap-musiikia-ja toisinpäin. Limp Bizkit ei ole hip-hoppia. Hip-hoppiin kuuluu rapin ohella breakdance, emceeing/djaying ja graffitit. Viimeksi mainitun kehitys on kuitenkin ollut erillinen illmiö. Breakdancen ja graffittien suosio on tätä nykyä suositumpaa rapakon tällä puolen mitä kotimaassaan. Rap on katujen runoutta,jossa kerotaan tarina mieleenpainuvin riimein.

Rap on lähtöisin Afrikasta, ja se on tunnettu paljon kauemmin mitä nyky "hip-hop musiikkimme." Rap kertoo elämästä ja ongelmista, minkä takia nuorten ympäri maailmaa on helppo samaistua siihen, rap rikkoo roturajat. Viime vuosina paljon huomiota saanut gangsta rap on rapin yksi muoto. Musiikillisesti voidaan puhua myös, nyt valtavirroille syötettävästä rockrapista Limp Bizkitin tapaan , jazzrapista Gang Starrin tapaan, tai funkrapista Snoop Doggin tavoin. Rap toimii myös soulin tai vaikka bluesin kautta. Silloin kun rapin yakana ei ole se oikea (KRS-1) hip-hop beatti, on turha puhua puhtaasta hip-hop musiikista.

Gangsta rap tunnetaan joidenkin artistien kautta myös reality-rappina, mutta sitähän se ei ole. On eri asia puhua huumeista, väkivallasta tai rikollisuudesta kuin harjoittaa niitä. Rap on vain vahva keino ilmaista mielipiteitään. Media ei kuitenkaan keskity positiivisiin lauluihin - on paljon tuotavampaa puhua rapin negatiivisuudesta. Media antaa mustista muutenkin liian yksipuolisen kuvan. - Jokaista Opharia vastaa 25 vitsinkertojaa, 150 laulajaa ja tuhat tanssijaa. On rasistista ajatella, että joka kerta kun musta mies tai nainen avaa suunsa, 5 sekunnin päästä on naurun seurattava, Chuck D valaisi kirjassaan. Hip -hop alkoi underground liikkeenä, mutta nykyään se on elämäntapa. Tyyli kommunikoida ympäristön kanssa. Se miten esität itsesi, miten kävelet, syljet, puhut, mitä ajattelet, miten ajattelet, miten toimit... on kaikki osa kulttuuria. Suurin osa housujaan roikottavista lapsista ovat autuaan tietämättä hip-hopista, se lähinnä loukkaa sen alkuperäistä merkitystä.hip-hop on kaikkea muuta kuin muoti-ilmiö. Rap-musiikki on kaupunkilaisnuorten kulttuuria, joka on lähtöisin Etelä- Bronxista.

Amerikkalaisen rapin juuret ovat sanaleikeissä, joita mustat orjat kehittivät afrikkalaisten esikuviensa mukaan. Amerikkalainen rap kehittyi jamaikalaisten siirtolaisten avulla erilliseksi genreksi. Pioneerien kuten Last Poetsin merkitystä nykyiselle rap-tyylille voidaan pitää kiistanalaisena. He eivät olleet laulumiehiä, jonka takia he päätyivät kirjaimellisesti lausuntaan. Lyriikallisesti heidän musiikkinsa korosti mustan vallankumouksen odotusta ja afrikkalaisten beattejen osuus oli huomattava. 1980-luvun puolivälistä rap alkoi nousta kukoistukseensa. Poliittisesti vireän Public Enemyn jalanjäljissä tulivat legendat, 2-pac ja Biggie smalls, joiden traaginen kohtalo säväytti genreä ja antoi hip-hopin vinoutuneelle kuvalle lisää pontta. Kun rapin sisällissota oli käyty, palasi rap musiikin pariin.Hip-hop on mustien ja latinojen omaa kulttuuria? Yleinen harhaluulo syntyy, kun MTV:lla pyörivät videot esittävät pääosin mustien kasvoja. Suurin osa rappareista/emceeista on afrikan amerikkalaisia, mutta entä DJt? Entä graffittien tekijät? B-Boyt? Entä ne kaikki , jotka kunniottavat kulttuuria ja seuraavat sitä? Hip-hop lehtien tilaajat? Levyjen ostajat? Kaikki ne jotka lukevat tätä? Hip-hop on oma kulttuurinsa. Hip hop ei ole sidoksissa mihinkään. Hip-hop EI tavoita vain mustia nuoria vaan se tavoittaa kaikki nuoret. Lähiöissä asuvat nuoret valkoiset miehet ovat suurin rap-musiikkia ostava kohderyhmä. Hip-hop on kaikista musiikin genreistä kansainvälisin.

http://www.kaukajarvi.fi/lehdet/salamanteri/menu/rap_musiikki.htm

Mitä vittua? 

Kansallisoopperan henkilöstö räppää videolla Paavo Arhinmäelle

Kuvakaappaus Kansallisoopperan You Tubeen tekemästä Paavolle-videosta.
Kuvakaappaus Kansallisoopperan You Tubeen tekemästä Paavolle-videosta.
Kansallisoopperan henkilökunta on tehnyt räppivideon kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle (vas). Kuusiminuuttinen musiikkivideo julkaistiin YouTubessa ja Kansallisoopperan Facebook-sivuilla perjantaina illansuussa, kun Arhinmäkeä odotettiin Kansallisoopperaan Doctor Atomic -oopperan ensi-iltaan.

Videolla esiintyvät muun muassa Matti Salminen, Leif Segerstam, Lilli Paasikivi ja Minna Tervamäki. Räpin huumorimielellä tehdyssä sanoituksessa viitataan muun muassa Arhinmäen urheiluinnostukseen ja halutaan kumota oopperaan liittyviä ennakkoluuloja.

"Kulttuuri ei oo pelkkää futist ja matsii / On aika buukkaa muutakin satsii / Musatalo, konsertti, ooppera ja baletti / Sun salkkuun se kuuluu ihan saletti", laulussa riimitellään.

Populaarikulttuuriin mieltynyt Arhinmäki kävi oopperassa ensimmäisen kerran nimityksensä jälkeen, viime kesänä Savonlinnan oopperajuhlilla.
Alkusyksystä keskustelua herätti se, kun Arhinmäki jäi pois Musiikkitalon avajaisista. Hän oli tuolloin seuraamassa Suomen maajoukkueen avausottelua Liettuassa koripallon EM-kisoissa.

 http://www.hs.fi/kulttuuri/Kansallisoopperan+henkil%C3%B6st%C3%B6+r%C3%A4pp%C3%A4%C3%A4+videolla+Paavo+Arhinm%C3%A4elle/a1305548735861


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Tehtävä 5.–6. luokat:Sanoita energiansäästöräppi!


Sähköturvallisuuden edistämiskeskus haastaa tänä vuonna alakoululaiset pohtimaan, miten sähköenergiaa voidaan järkevästi säästää. 5.−6. luokkien kilpailusarjassa sanoitetaan räppi, jonka avulla on helpompi muistaa, miten sähköä käytetään järkevästi.


Kilpailutehtävän tukena tulee käyttää Pikku-Kallen Sähkökoulu -opasta. Lukekaa opas ja pohtikaa yhdessä luokan kanssa mihin sähköä tarvitaan ja miten sitä voisi säästää.

Tehtäväpohjat löytyvät Pikku-Kallen Sähkökoulu -oppaiden välistä. Tehtäväpohjaan tulee toteuttaa räppi sähkön järkevästä käytöstä.


Pikku-Kallen Energiansäästökilpailun voi liittää opetuksessa esimerkiksi Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuteen. Itse kilpailutyöt voi tehdä esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon, kuvataiteen, musiikin, äidinkielen tai fysiikan opetuksen yhteydessä. Kilpailutyön toteutuksen voitte myös kytkeä Energiansäästöviikkoon viikolla 41.

http://www.stek.fi/html/lapset/5_6_luokat.html

Iissä etsitään intoa koulunkäyntiin räp-videoilla

Iin Valtarin koululla on aloittanut tammikuussa toimintansa videoprojekti, jossa innostetaan 14-15-vuotiaita nuoria löytämään kiinnostuksensa koulunkäyntiin. Yhdentoista pojan ryhmää vetää taidekeskus KulttuuriKauppilassa toimiva mediatuottaja Janne Nyyssönen.

Mediatuottaja Janne Nyyssönen vierailee koululla tammikuusta huhtikuuhun vetämässä videoprojektiin liittyvää koulutusta. Kurssin pääpaino on erilaisissa harjoituksissa, joiden avulla oppilaat saavat toteuttaa useita lyhyitä videoita ideasta valmiiksi elokuvaksi – mukaan lukien kurssilaisten uusin innostus, räp-video. Kurssilla harjoitellaan, kuinka idea syntyy, työstetään ideasta käsikirjoitus, opetellaan kuvakokoja ja kuvakulmia kuvakäsikirjoitusta suunnitellessa, harjoitellaan kuvaustilannetta eli ohjaamista, kuvaamista, valaisemista ja äänittämistä sekä käydään läpi videon jälkituotantoprosessi eli leikkaaminen, äänityöt ja musiikin merkitys elokuvassa.

http://www.oulunkaari.com/sivu/fi/sosiaali_terveys/ajankohtaista/?action=show_one&id=516


Meidän koulu räp


Ruusutorpan koulu teki räpin sanomalehden lukemisesta


"Kato lehdistä asioita uusia oppii, se hauskaa on, ei kukaan voi moittii." 

Ruusutorpan koulun kuutosluokka Espoon Leppävaarassa valmisti räpbiisin sanomalehden lukemisesta. Räp esitetään koko Espoon opetushenkilöstölle Huhtimessuilla lauantaina. 

Idea biisistä syntyi, sillä syksystä lähtien luokassa on käytetty oppimateriaaleina pääasiassa sanomalehtiä, kertoo luokanopettaja Liisa Kantonen. 

Helsingin Sanomien lisäksi artikkeleita on etsitty Iltalehdestä sekä Metro- ja Voima-lehdistä. Oppikirjan sijaan käytetään omaa vihkoa, joka sekin on päällystetty sanomalehdellä. 

”Sanomalehdissä on aina jokin ajankohtainen artikkeli, joka sopii opetuskäyttöön”, Kantonen kertoo. 

Tiivistelmien lisäksi artikkeleista on kirjoitettu muun muassa mielipidekirjoituksia ja tehty lukuharjoituksia. Lisäksi joka päivä vapaaehtoinen oppilas on saanut esitellä itseään kiinnostavan jutun päivän lehdestä.

”Meillä sanomalehtiviikko on joka viikko”, Kantonen tiivistää. 

Sanomalehden käyttäminen on Mimi Brookerista, 12, hauskempaa kuin tavallisten oppikirjojen. Brookeria kiinnostaa erityisesti ulkomaan uutiset. 

”Tietää paljon, mitä maailmassa tapahtuu. Etenkin nyt kun siellä tapahtuu niin paljon.” 

Lauri Pohjolaa, 12, puolestaan kiinnostaa eniten tiedesivut. ”Se vaan ilmestyy aika harvoin”, hän harmittelee. 

Palopossuräppi


"Palopossu-tapahtuma kaalisten liikuntahallilla torstaina 11.10.2012 keräsi sankoin joukoin  yleisöä lähiseudun päiväkodeista. Ääntä lähti, kun huutelimme koko joukolla Palopossua paikalle! 112-numeroon soittaminen tuli kaikille tutuksi ruutuhyppelyn sekä Palopossuräpin kautta. Palovaroitintakin käytiin ahkerasti testaamassa."

http://palopossu.fi/category/blogi/

Raamattu-räppiä


"Hanna-papin johdolla harjoiteltiin Raamattu-räppiä Vanhasta testamentista."

Räppiä vaikka ministereille

 

Piirileikit ei kiinnosta tätä porukkaa: "Me olemme jo kasvettu siitä pois", arvioi juuri 12 täyttänyt Andereas Winborg. Räppi sen sijaan sopii ryhmälle. Keikalla on käyty useampaan kertaan ja ryhmällä on räppiin sopivat isot vaatteet. " Jesse on hommannut meille nämä", kertovat ryhmäläiset.

Myös ministereille voi räpätä varsin rennosti vaikka "ensin koskikin vatsaan" kertoo Robin Heinonen Suomen suurlähetystössä esiintymisestään.
Emilia Robins. Laura Sironen, Robin Heinonen, Andreas Winborg ja Jesse Piisinen tekevät räppejä yhdessä.
SF Kidz kokoontuu joka keskiviikko Ruotsin suomalaisella koululla Fridhemsplanilla. Jesse Piisinen vetää SF Kidzejä
Räpinteossa on tärkeää teksti. Kaikki SF Kidzit kirjoittavat ja monet räpit ovat yhteistyön tulosta. Nyt ovat myös tytöt alkaneet räpätä.
Räppejä on syntynyt vaikkapa köyhistä lapsista. Fattiga barn syntyi  viidenpäivän kesäleirillä.
Haastattelun yhteydessä  kuulemme kappaleet : Musiken är Stark sekä Jesse Piisisen: Who´s With Me.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2532&artikel=4392358 

Yo yo



Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta! Räppäämässä Taika-Petteri (Petteri Hakanen), Anu ja Iinu Hakanen sekä Valtteri Ankka, Kerttu ja Kustaa